MS Parma

Inkeri Karttila (576) startissa.

Kisaväki sai nautiskella aurinkoisesta säästä avonaiseen mäntykangasmetsään rakennetussa kisakeskuksessa. Tunnelma maalipaikalla oli kaiken aikaa tiivis ja erinomainen, kun kaikkia maaliintulijoita kannustettiin tasapuolisesti oravatonnihengen mukaisesti.

Aina iloisen Johanna Helanderin vauhdikasta menoa kohti viimeistä rastia.

FIN5:ssa jo erinomaiseksi koettu maasto koetteli suunnistajien taitoja laaja-alaisesti. Tarjolla oli reitinvalintataitoa vaatineita pitkiäkin rastivälejä ja välillä oli vaihtoehtona röpelikköisempi suora veto vastaan iso tiekierto. Painoarvo oli rastivälillä isoakaan rastipistettä kaihtamatta. Ratamestarit Matti Koivisto ja Timo Kokko keräsivät suunnistusväeltä pelkkiä superlatiiveja.

- Tämä on suunnistusta parhaimmillaan, totesin sen viime vuonna Finillä. Erinomainen maasto. Kunto ei ole nyt kummoinen ja putosin kartalta usealla rastivälillä ja yhdellä välillä olin tovin kyllä totaalisen hukassa, kertoi kokenut valmentajaguru Janne Salmi maalihaastattelussa.

Maaliin on kiire ja kaikki punavalkoinen kiinnostaa. Toimittaja sai  seurata aitiopaikalta, miten korkealla kumpareella sijainnut yleisörasti oli välillä tosi ruuhkainen viimeiselle rastille pyrkivistä suunnistajista, kun tavoiterasti oli maalin vieressä pikku supassa n. 60 metrin päässä.

Gps-seuratussa kisan pääsarjassa D16:ssa vasta 14-vuotias MS Parman Elsa Ankelo teki hienon juoksun ja oli neljäs. – Heti ykköstä pummasin ja parissa kohtaa tuli kaareltua ja koukittua ylimääräistä. Radan loppuosa sujui tosi hyvin, iloitsi Elsa.

Oskari Lepistö poikien vastaavassa sarjassa aloitti vauhdikkaasti, mutta jatkossa  tuli koukittua neljällä rastilla oikein urakalla. Loppusijoitus oli viidestoista.